"Kirjoita runo!" sanoo pää.
Sydämeen päästyään
tuo käsky häviää.
Tuotan vain tätä ainaista roskaa,
jota sinäkin tavaat parhaillaan.
Mis on inspiraatio kultainen
juuri nyt kun sitä tarvitsen?
Luomisen tuska on sen joka luo,
mieluummin vaik' loput viinani juon.
Vai onko tämä jo jotain uutta?
Riittääkö runokseni järjetön rotla?
Elämäni täynnä on matskua,
mut ei vuoresta voi saada otetta!
Onko runoni valmis, kun sen päätän?
Vai vasta silloin, kun sinä päätät?
Tuleeko riimeille loppua,
kun niitä ei enää putoa?
Ei ainakaan vielä,
tämän tunteen tiedän!
On sydämeni herännyt
tunteiden tiellä!
Nyt aukes tulppa runosuonen,
laukes liike uusien lorujen!
Nyt tiedän mistä tunteet kertoo
ja paperille ne menevät kiertoon!
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)